Uppsalassa oli kevät!

Eilen illalla palasin työreissulta Uppsalasta. Reissu oli mukava, ei mitään isompia stressejä, kuten ei nykyisessä työssäni kauheasti ole ollutkaan (ihana duuni : ). Miehet töissä ihmettelivät ruokavaliotani, että miten kukaan koskaan pärjää noilla patukoilla? Istuin seurana kotoisassa kreikkalaisessa ravintolassa illallisella, ja siemailin mahtavia tuoksuja. Tuoksut meinaavat viedä nykyään mennessään. Kai se vaan niin menee että kun yksi aisti (maku) jää vähemmälle, niin toinen (haju) ottaa valtaa. Ihan mukava kokemus sekin!

Mukavaa oli kuulla työkaverin huomio, että "Du har blivit smalare", siis "olet kaventunut". Kyllä, niin olen : ) Ja kapenen vielä, eihän tämä mitään valmis vielä ole - kilo kilolta mennään.

Uppsalassa oli jo ihanan keväistä. Aurinko paistoi, lunta oli ihan vähän enää ja lämpötila +6 C. Villakangastakki ja kaulaliina tuntuivat suorastaan mummomaisilta, ihan liikaa. Huomaan että hartiat ovat kaventuneet niin että takkien hartialinja lököttää. Siispä - voi sentään - pääsen kevättakkiostoksille! Olen alkanut lukea naistenlehtiä ihan eri näkökulmasta, jopa jo nyt voin harkita päälleni melkein mitä vaan mitä lehdissä on esillä. NE MAHTUVAT PÄÄLLENI!

Painonpudotuksessa on meneillään jälleen kärsivällisyyttä koetteleva vaihe, hidas sellainen. No, tämä blogi on ollut hyvä siinäkin mielessä, että näen pidemmällä aikavälillä painon putoamisen. Kyllähän se aika hyvää kyytiä on alas tullut. Pudotusta viime maanantaista siis -200g (pöh, sanoo kärsimätön minä), yhteensä -13.4 kg. KYLLÄ LÄHTEE!