Oi mikä ilta!

Eilen illalla olin ystäväni Satun kanssa Helsingin jäähallissa Ultra Bran konsertissa! En ole tavannut Satu sitten opiskelujen päättymisen (~2 v) ja olikin mahtavaa tavata pitkästä aikaa. Konsertissa oli mukana "lämmittelijöinä" useita suomalaisia artisteja, mm. Lauri Ylönen, Anssi Kela, Maija Vilkkumaa, Kaija Kärkinen, Mikko Kuustonen, Hector... He kaikki esittivät yhden kappaleen ja homma toimi hienosti. En ole koskaan ollut mukana konsertissa missä olisi ollut niin mahtava ja mukana oleva yleisö! Ultra Bra tietysti räjäytti potin esiintymällä viimeisenä! Tuntui kuin he eivät olisi koskaan yli 10 vuoden taukoa pitäneetkään, laulu oli mielettömän upeaa ja muusikot aivan omaa luokkaansa! Ja yleisö... sehän tietysti lauloi mukana ja meno oli todella mahtavaa. ULTRA BRA, kerta kaikkiaan!

Johtuuko ketoosista vai mistä, niin heräsin ihan reippaana viiden tunnin unien jälkeen laittamaan poikia kouluun. Kimmo läksi eilen työmatkalle Kiinaan ja Taiwanille, hän viipyy reissussa ensi viikon torstaihin. Oli päässyt lennolleen lähes 2 tuntia myöhässä, kun lentoaseman tietojärjestelmä oli mennyt nurin. No kaaoshan siitä syntyy...

Ihan kuin minun kroppa ei haluaisi 82 kilon lukemiin, homma junnaa nyt tuossa 83 kg rajapyykillä sitkeästi. Vaan minä olenkin painoani sitkeämpi!

Tämän aamun noteeraus: 83.0 kg --> pudotusta yhteensä 7.3 kg. KYLLÄ LÄHTEE!

Selvisin hiihtolenkistä eilen, vaikka tiukoille se otti!

Melkoinen kokemus jälleen kerran tämä hiihtäminen! Olin kuin "mummo lumessa", eteenpäin juu, mutta todella hitaasti ja tyyli oli - noh - lyllertävä. Sukseni, ne kuuluisat "ei tarvitse voitelua"-Nanogripit, eivät toimineet kovinkaan hyvin, ne lipsuivat pahasti ja myös luisto varsinkin vuorotahtiin hiihtämällä oli olematon. Eli töitä sai tehdä koko 7 km lenkin. Tunnustan, pääsyy on sikahuono kunto niin reisissä kuin käsivarsissa kuin koko kropassa! Meinasin jo heittää sukset juhannuskokkoon ensi kesänä, mutta EHKÄ käyn koittamassa hiihtämistä joku kaunis päivä Salon golfkentän ladulla, missä pitäisi olla tasaista. Hiihtolenkin jälkeinen olotila oli kyllä upea, niin väsynyt, mutta onnellinen ja iltapäivän sauna kruunasi koko touhun!

Tänään on ohjelmassa Tuomaksen tanssikilpailut Lohjalla. Aamuun kuuluu ilman muuta metsälenkki koirien kanssa, mutta muuten taitaa liikuntapuoli jäädä vähemmälle. Kisareissulle pitää pakata helppoa Cambridge-evästä, pillipirtelö taitaa lähteä tänään mukaan.

Tänään täytyy muutenkin valmistautua ensi viikkoon: huomenna odotettu Ultra Bra:n konsertti Helsingin jäähallissa Satu-ystävän kanssa, pari työreissua (nekin Helsinkiin) ja viikonlopulla Nallen uintiretki Hyvinkäälle ja jälleen Tuomaksella tanssikisat, Liedossa. Tämmöistä maakuntamatkailua...

Aamulla puntari näytti 83.1 kg --> kokonaispudotusta siis -7.2 kg! : )

Edistyy! Mahtavaa!

Pieni (ikuisuudelta tuntuva) junnaus on tainnut jälleen päättyä. Paino on nytkähtänyt puoli kiloa alaspäin eilisestä! Täst´ mie piän!

Eilen nautiskelin koirien kanssa talvisesta ulkoilmasta. Oli niin upea ilma, ei yhtään kylmä, mutta toki pakkanen, ei tuullut ja luonto oli niin kaunis. Hanget kimalsivat - pimeässäkin. Koirat nauttivat ja niin minäkin. Ennen lenkkiä löhösin sohvalla enkä meinannut tehdä yhtään mitään, mutta mites kävi: noin vartin makoilun jälkeen itse HALUSIN lähteä ulos! Ihan oikeasti, tuli sellainen "nyt kyllä lähden lenkille"-ajatus oikein positiivisessa mielessä : ) Vaikka kyllähän nuo meidän haukut on tosi kivoja lenkkikavereita.

Tänään ohjelmassa on hiihtoa. Meinaamme mennä Tuomaksen kanssa kokeilemaan Kiikalan lentokentän ympäri vedettyä latua, 7,5 km! Saas nähdä miten Nanogripit toimii. Harmi kun sinne ei voi ottaa koiria mukaan...

Paino oli tänään siis 83.4 kg --> pudotusta yhteensä 6.9 kg! Kohta on seiska rikki ja siitä mennään kohti 82 kg:aa ja edelleen 80 kg rajapyykkiä! KYLLÄ LÄHTEE!

Palaan päivittäiseen seurantaan

Tänäkin aamuna paino pysyi samassa kuin eilen. Olin eilen merkannut pudotuksen hieman väärin, eihän sitä ollut kuin -200g - grrrrrrrrrr............! Ja tänä aamuna vaaka näytti tismalleen samoja lukemia. Nyt otetaan naisesta mittaa! Ei tarvittu kuin kolme viikkoa ja homma tyssäs. No tämähän vain kasvattaa sisua.

Saattaa kuulostaa hullulle, mutta minulle on nyt muodostunut ongelmaksi, ettei minun tee mieli syödä edes niitä kolmea annosta Cambridge-pusseja. Ei ole ruokahalu. Hieman jopa on fiilikset ettei edes halua syödä. Minulla on ollut viime aikoina tapana olla vedellä ja kahvilla reippaasti yli puoleenpäivään ja sitten kun iltatouhut alkaa, en meinaa muistaa ruokailujani. Pitää ihan muistuttaa itseä syömään.

Viikonloppu on onneksi alkamassa! Lauantaina olisi tarkoitus lähteä Kiikalaan hiihtämään lentokentän ympäri Tuomaksen - hiihtäjäpojan - kanssa. Kaikenlainen liikunta omaan hyvän olon tahtiin kiinnostaa nykyään kovasti. Eilenkin teimme mahtavan lenkin Kimmon kanssa Kaivolassa. Nyt on upea talvi!

Ai niin... Ostin toissapäivänä neuleen kokoa L! Sekin on saavutus, en muista koska olisin ostanut XL-kokoa pienempiä vaatteita. Neule on hieman pidempi, mekkomainen, ja menee pitkin vartaloa. Siksi voin hoikistua neuleen sisällä vaikka 10 kiloa ja neule toimii silti - paranee vaan : )

Eihän tässä näin pitänyt käydä!

Aika on rientänyt ja jälleen oli Riitan viikkotapaaminen. Minulla oli paha aavistus jo mennessä, että nyt ei ole paino tippunut entiseen malliin. Ja eihän se pahus ollut tippunut kuin 300 g! Meinasin jo menettää toivoni, mutta sain koottua pienet optimismin rippeet siinä puntarissa ja ajattelin, että onhan se kuiteski alaspäin. Tämmöistä taaplaamista minun painonpudotusproggikset on aina olleet, hidasta puuhaa.

Menneellä viikolla minulla oli ensimmäistä kertaa työreissuja: ensin 2 päivän reissu Uppsalaan ja heti perään päiväseltään Poriin. Olin varautunut reissuihin Cambridge-patukoilla ja pillipirtelöillä. Mielenkiintoista oli huomata, ettei nälkää tullut missään vaiheessa ja ketoosi pitää huolen ettei ruokahaluakaan oikein ole. Tosin kyllä illallinen kodikkaasta bistrossa Uppsalassa näytti todella herkulliselta - toisten lautasilla. Ajattelin kuitenkin, että kyllä tuota ruokaa riittää ensi kuussakin ja maaliskuussa, sitten hiljalleen aletaan normiruokaan siirtyminen, tosin hyvin hitaasti. No, minulla on aikaa. 

Onneksi hyvä vointi, energisyys ja positiivisuus ovat tulleet jäädäkseen! Nyt mennään kohti 80 kg:n pyykkiä vakaasti. Seuraavat treffit Riitan kanssa on vasta viikon päästä maanantaina eli 6.2. Tulevalle jaksolle sattuu aika monta työmenoa, mutta osaanpa jo niihinkin varautua.

Tällä viikolla pudotusta siis -300g --> kokonaispudotus -6,4 kg.

Nej men! Täähän menee putkeen!

Huh huh! Aika hurjaa! Kävin Riitan luona ja siellä "virallisella puntarilla". Katoin lukemaa ja ajattelin, että ei... nyt on Riitan vaakassa jotain häikkää. Lukema oli 84.1 kg --> pudostusta 6.2 kg : )
Uskottava oli kun omin silmin näin. Rasva-% menossa alaspäin ja lihas-% ylöspäin!

Siitä innostuneena polskahdin illalla uimahallin altaaseen ja annoin mennä 1500 m. Ei tätä voi todeksi uskoa, onkohan ne laittaneet siihen Cambridge-jauhoon "jotain" ylimääräistä? Kaiken lisäksi tuntuu että läski lähtee nätisti just oikeista paikoista. Mahoton tsemppihän tästä syntyy!

KAKSI VIIKKOA JO!

Wautsi wau, tänään on jälleen Riitan tapaaminen ja jo kaksi viikkoa menty Cambridge-paastoa!
Taputan itseäni olkapäälle ja röyhistelen, ja pidän yllä optimistista asennetta. Kyllä tämä tästä...

Selvää tulostakin on syntynyt, en ole ennen päässyt lähes viiden kilon pudotukseen kahdessa viikossa. Yleensä tuo määrä vaatii kuukauden. Tosin en ole käyttänyt näin vähäkalorista metodia koskaan. Kokemuksena tämä paasto on ollut hieno, niin vähällä (414 kcal) kalorimäärällä pärjää hienosti ja elimistön reaktio ketoosissa on mielenkiintoinen: hyvä, kevyt ja energinen olo, saan aikaan vaikka mitä ja fiilikset on hyvät (tosin mieheni välillä raportoi, että "pinnasi on kiristynyt", en allerkirjoita :).

Tänään saan Riitalta uuden ruokaboksin. Boksissa onkin hieman erilainen sisältö, sillä ensi viikolla minulla on työmatkoja ja niihin täytyy varautua helpoilla eväillä. Onneksi Cambridgesta löytyy patukoita ja "pillipirtelö", jotka ovat käteviä tien päällä. Tuntuu että kun saan nuo patukat mukaan, niin hommahan helpottuu niin ettei tätä paastoa pysäytä mikään! 

KYLLÄ LÄHTEE!!!

Paino oli tänä aamuna 85.5 kg --> pudotusta yhteensä 4.8 kg. Jess!!! Näissäkään lukemissa en ole ollut pitkiin aikoihin, aina on paino huidellut ysillä alkavissa lukemissa.

Putoo putoo!

No niin, eilinen runsaakin runsaampi veden juominen ja illalla tehty uimahallireissu tekivät tehtävänsä, painoa on jälleen lähtenyt lähes kahden päivän edestä, -600g.

Hiljalleen olemuksessakin näkyy että jotain on tapahtunut. Vaatteet ei kinnaa enää kuten yleensä ennen ja uimahallin peilistä näin omasta mielestäni jo kaventuneita muotoja itsessäni. 

Kerään näitä merkkejä, ne toimivat tsemppareina vaikeina hetkinä. Hiljaa hyvä tulee. Tai ei niin hiljaakaan, kun on tästä Cambridge taso 1:stä kyse.

Paino tänä aamuna 86.1 kg --> pudotusta yhteensä 4.2 kg. Matka jatkuu ja laulu soi!

Pakkaspäivä

Tästä se uusi viikko taas alkaa! Markus läksi aamulla kouluunsa Hämeenlinnaan, Tuomas ja Joel kouluihinsa Saloon ja Samuel jäi kotiin hetkeksi, koska koulu alkaa vasta klo 10. Oli kiva, leppoisa aamu. Päätin ottaa koirat mukaan ja kuljimme Samuelin kanssa koulumatkaa hetken porukalla, sitten Samuel suuntasi kouluunsa ja me muut metsälenkille. Ihana pakkassää, ei liian kylmä kuitenkaan (noin -12 astetta) ja aurinko! Voi että oli kivaa ulkoilla taas kerran - koiramme Nalle ja Onni ovat kyllä niin mahtavat lenkkikaverit!
Tarvitsin tuon piristysruiskeen, sillä tänä aamuna SE tapahtui: paino oli NOUSSUT! Tosin vain 100g mutta on se nyt kumma että paino nousee, kun syö himpun yli 400 kcal päivässä. Eilen illalla oli taas jotenkin hankala fiilis, nälkä meinasi tulla ja kyllä vähän ruokahalukin. No näitä hetkiä varmasti pitääkin tulla, että osaan jatkossakin torjua mielitekoja. Vettä, vettä... Ja ulkoilua. Telkkaristakaan ei oikein tullut kivaa ohjelmaa - ajatukset pyöri ruuassa, tunnustan.
Tänä aamuna heti herätessä oli hieman nälkäinen olo. Muina päivinä juuri aamut ovat olleet parhaita, ei nälkää, ei mielitekoja. Mutta tänään, olis kyllä kunnon voileipä maistunut! Mutta no way - ruodussa pysytään. Join vettä ja mustaa kahvia, kahvi tuntuu auttavan sitkeään nälkään hyvin. Siis taas yksi keino plakkarissa! Ja kun läksi ulos raikkaaseen ilmaan, niin nälkä hävisi sen tien.
Unelmoin ensi kesäkuusta, olemme menossa mieheni kanssa Roomaan työnantajani tarjoamalle matkalle. Olen luonut itselleni mielikuvan, että siellä olen hoikka, nätti ja minulla on joku ihana kesämekko päällä! Tämä mielikuva kantaa aika hyvin karikoiden yli, ainakin vielä. Matkaa sinne Roomaan ja kesämekkoon on niin kovin paljon, mutta toisaalta, ei tässä ole mitään hätää nyt, mennään päivä kerrallaan ja etsitään positiivisia asioita.

Kuvassa poseeraavat haukkumme Onni, Welsh Corgi Pembroke, 5 v ja Nalle, berninpaimenkoira, 10 kk. Kuva on otettu tammikuun alussa, jolloin lunta oli vielä aika vähän. Nyt on paljon lumisempaa. Pitääpä kuvata koiria jollain lenkillä taas. 

Paino oli siis tänään 86.7 kg --> plussaa +100g GRRR......... : ( Suattaapi olla "se aika kuusta" kohta käsillä, eiköhän tuo nousu johdu nesteistä.

Ihana viikonloppu!

Ai kun on ollut kiva viikonloppu!
Perjantai-iltana istuin ensimmäistä kertaa tanssiseuramme (Swivel Salo) johtokunnan kokouksessa. Kokous pidettiin ravintola Vilhon kabinetissa. Kokouksen jälkeen oli vuorossa ruokailu, ja tähän kyseltiin ruokatoiveet etukäteen. Olin ilmoittanut, että minulla on "omat eväät". Ihmiset reagoivat "ruokavaliooni" oikein hyvin, ei siitä puhuttu sen pidempään, ja muun kokousväen nauttiessa annoksiaan (jotka olivat tosi hienot ja maukkaat, kuulin) minä korkkasin Cambridge-toffeepatukan mustan kahvin kera. 

Kummipojan perhe Savonlinnasta oli meillä viikonloppuvieraina. Lauantaina käytiin Turussa ja Loviisan Aitassa! Turussa veimme vieraamme syömään Dennis pizzeriaan, ja vieraamme tykkäsivät ruuista kovasti. Minulla on mukana Cambridge-suklaapillipirtelö ja tilasin lisäksi vissyvettä. Tarjoilija kysyi parikin kertaa, että "ihan varmastiko et tilaa muuta" : )
Suklaapirtelö oli, kuten Riitta jo oli kertonutkin, tosi hyvää ja paksua, todella ihana reissuruoka.

Ulkoilua olen harrastanut koirien kanssa entiseen malliin. Tänään käytiin isännän ja koirien kanssa metsälenkillä aurinkoisessa pakkassäässä. Aivan mahtavaa! Nyt perheelle muhii riisi-kanavuoka uunissa ja minulla höyryää mukissa mausteinen tomaattikeitto á la Cambridge.

Paino putoaa niin ihanaa vauhtia! Minä, kärsimättömyyden maailmanmestari, olen niin iloinen!
Paino oli tänä aamuna 86.6 kg, pudotusta siis -1 kg kahdessa päivässä! Tästä on hyvä jatkaa.

Viikonloppu lähestyy

Kivaa! Perjantai! Viikonloppu alkaa! Saamme hyvin mieluisia vieraita tänään viikonlopuksi. Onneksi minulla oli eilen Riitan tapaaminen ja sain uuden ruokalastin. Sain ottaa mukaan yhden pilli-pirtelön ja patukan, ne otan mukaani kun olen menossa jossain missä en pysty sekoittamaan keittoja tai pirtelöitä itselleni. Kätevää. Yksi makukin oli vielä kokeilematta, saksanpähkinä-suklaa, sain yhden pussillisen maistiaisiksi.

Ihan hyvät fiilikset on edelleen. Varsinkin aamut iltapäivään saakka ovat helppoja, ei nälkää ja energiaa on mukavasti. Illalla tuppaa joskus nälkä vieläkin kurnimaan... Toivottavasti iltanälkä häviää jatkossa.

Kirjoittelen tänne seuraavan kerran muutaman päivän kuluttua. 

Paino tänä aamuna: 87.6 kg --> pudotusta nyt 2.7 kg!

Alkaa olla ensimmäinen viikko pulkassa : )

Eka viikko alkaa olemaan valmiina! Iltapäivällä tapaan Riitan : ) Riitan vaaka varmaan näyttää enemmän kuin oma vaakani, mutta seuraan enemmänkin oman vaakani lukemia. Joka tapauksessa ekalla viikolla pudotusta on tapahtunut reippaat 2 kg. Myönnän, että odotin vielä enemmän, mutta onhan 2 kiloakin JOTAIN. Tässä kohtaa tavoite on tottua pussiruokiin ja kokea päivittäinen elämä silti mielekkääksi. Kyllä koenkin, energiaa ja aikaa jää niin moneen asiaan nyt kun ruoka ei "syö" aikaani.
Eilinen päivä oli pientä takapakkia, tunsin nälkää todella paljon illan aikana. Toivotaan että ketoosi saa kunnolla otteen ja näläntunne häviää.

Paino tänään 88.0 kg --> pudotusta 2.3 kg viikon aikana! Matka jatkuu!

Mistä tätä energiaa oikein tulee?

Olen aika ihmeissäni tämän ketoosin kanssa. Oletan että ketoosissa ollaan, vaikken ole millään mittarilla sitä mitannut. Apteekistahan saa Ketostix-tikkuja, minkä avulla pissasta voi ketoosin tason mitata. Minulla on hyvä olo, ja pienen kylän edestä energiaa : )

Eilen illalla kävin nuorimmaisen kanssa uimahallissa. Pojalla oli kaveri mukanaan, joten hän ei tarvinnut minua. Sain uida kaikessa rauhassa. Uin 1500m! En ole koskaan uinut niin paljon, ja usein uiminen on ollut "pakkopullaa", vaikka kova uimari olenkin aina ollut. Nyt uinti tuntui sulavalta, ihanalta, ja matka vain joutui. Mahtavaa! Altaasta noustessa tuntui, että aika pienellä energiamäärällä mennään, kun alla oli vain 2 pussia Cambridge ruokia, siis reippaasti alle 300 kcal. Iltapala oli vielä kotona odottamassa.

Odotan jo kovasti huomista Riitan tapaamista! Olen punninnut itseni kotona joka aamu, ennen veden juomista, jolloin saan "kuivapainon".

Paino tänä aamuna: 88.2 kg --> pudotusta eilisestä siis 500g! Uinti näkyy.

5. päivä - hyvät fiilikset : )

Huomenta!
Kaikki hyvin, nyt ei tunnu nälkää - ihanaa. Ruokaakaan ei oikeastaan tee mieli, enemmän ilmeisesti oma mieli "hakee" ruokaa, tavan vuoksi? Parasta on, että olo on virkeä ja energinen, nuutumus on tipotiessään.
Tänään voisi illalla lähteä uimahalliin nuorimmaisen kanssa. Hän nauttii uimisesta valtavasti, ja niin minäkin, ennen en vain oikein iltaisin jaksanut hiloa luitani hallille. Jospa nyt yhteisistä uintiretkistä tulisi tapa. Nooo... parempi katsoa ensin ennenkuin lupaa mitään : )

Paino oli tänä aamuna 88.7 kg --> pudotusta yhteensä 1.6 kg, pudotusta tuntuu joka päivä tulevan 300g.

Päivä 4 - Arki alkaa!

Neljäs päivä ja maanantai. Pojat läksivät kouluihinsa, koti on rauhallinen. Myös itse heräsin reilusti aikaisemmin kuin viime viikon aamuina.
Nälkä? Ei juurikaan tunnu, muttei tunnu ketoosiakaan?
Tänä aamuna laitan itselleni omena-kanelipuuron (Cambridge-pussipuuro, tottakai) ja mustaa kahvia.
Eilen lähetin Riitalle sähköpostia, kun oli niin tympee olo ja väsytti. Katotaan mitä Riitta vastaa...

Ulkona on edelleen kiva pakkassää. Koirat pääsevät metsälenkille aamupalan jälkeen. Sitten on töiden vuoro.

Paino oli tänä aamuna 89.0 kg --> pudotusta 1.3 kg.

Kolmas päivä - vaikeampaa

Tänään on eletty sitä kuuluisaa kolmatta päivää. Kohtapuoleen pitäisi ketoosin alkaa. Tänään iltapäivällä oli tolkuton nälkä! Yrittääköhän elimistö komentaa syömään, kun energiavarastot tyhjenee?
Kävimme isännän kanssa Ikeassa, reissu toi vaihtelua ja muuta ajateltavaa. Kotona tein heti kana-sienikeiton ja olo helpottui ainakin vähän. Ruoka pyörii mielessä, mutta sisu on onneksi sen verran kova etten aio repsahtaa!

Odotan aika tavalla ketoosin merkkejä. Mies jo huomautteli tunkkaisesta hengityksestä... Hampaat olen pessyt säännöllisesti. Hengityksen kai pitäisi alkaa haisemaan metallisen-imelältä (asetonilta), kun ketoosi on päällä. Sitä odotellessa...

Paino tänä aamuna 89.3 kg --> pudotusta 1 kg/3 päivää :)

Toka päivä selvitetty : )

Toinen päivä meni ihan kivasti. Meillä oli Tuomaksen (toiseksi vanhin poikamme) 17v synttärijuhlat lähipiirin kesken, ja tottakai kokkasin viimeisen päälle. Suolaista ja makeaa. Kärräsin kaupasta ruokatarpeita hurjat määrät ja kokkasin sekä leivoin. Ihmeellistä, pysyin "ruodussa" eikä mitään kiellettyä mennyt suuhun.
Juhlien alussa kerroin kaikille, mitä olen aloittanut ja sain paljon ymmärrystä! Siinä sitten istuin ruokapöydässä kasviskeitto nenän edessä ja koin että olin juhlimassa siinä missä muutkin. Niin se vaan on että seurustelu on syödessä pääasia.
Mikä ihmeellisintä, jo nyt tykkään mustasta kahvista!

Tänään oli hieno ilma: pakkaspäivä ja illalla upea kuutamo. Aamupäivällä kävin koirien kanssa ihanalla metsälenkillä. Viime yönä satanut puuterilumi pöllysi ja me kaikki nautimme olostamme.
En tiedä onko ketoosi jo lähestymässä, sillä lenkin jälkeen hiki haisi tosi pahalta...

Tänään nautin Cambridge-aterioina omena-kanelipuuron aamupalaksi (+ mustaa kahvia), kasviskeiton päivällä ja minttusuklaajuoman iltapalaksi. Kaikki oli suht ok, mutta tämän päivän paras oli puuro.
Makeat juomat ovat lähes poikkeuksetta omituisen makuisia, tosin hurja motivaationi ja kaikkiruokainen mieleni sallivat ihan mitä vaan.

Paino oli aamulla 89,7 --> miinusta 0,6 kg kahdessa päivässä!

Pitäähän olla "Ennen"-kuva, vai mitä?

Eka päivä pulkassa!

No niin! Eilen iltapäivällä sitten tapasin Riitan, oman Cambridge-ohjaajani. Saavuin Riitan kauniiseen kotiin, missä Riitta ja hänen suloiset Chihuahua-koiransa ottivat minut lämpimästi vastaan. Tulimme heti juttuun Riitan kanssa. Sain roppakaupalla neuvoja niin kirjallisena kuin suullisena ja Riitta kertoi myös omasta painonpudotusprojektistaan. Erityisen rohkaisevaa oli Riitan kommentti: "Kyllä minun silmäni on jo harjaantunut näkemään kuka onnistuu ja kuka ei" - voi kumpa vain kuuluisinkin onnistujiin!

Läksin reippaan tunnin keskustelun jälkeen Riitan luota kotiinpäin. (onneksi), saan aloittaa Cambridge-tasolta 1 eli paasto alkaa. Kainalossa minulla oli viikon ruuat, siis boksi jossa oli 21 jauhepussia. Illalla kokkasin ensimmäisen "aterian": peruna-purjokeitto. Se oli itse asiassa ihan hyvää, suolaista ja koostumukseltaan mukavan pehmeää. Tykkäsin!

Illan aikana tunsin aika kovaa nälän tunnetta, mutta päätin että otetaanpa ihan rauhallisesti, kyllä aikuisen ihmisen pitää vähän nälkää sietää - ja join vettä. Loikoilin sohvalla ja tein oloni mahdollisimman mukavaksi: hyvää lukemista (mm. Cambridge-esitteitä ja onnistujien tarinoita), ihana leffa (Midnight in Paris - suosittelen!) ja uusin Avotakka-lehti. Mikäs siinä oli ollessa.
Iltapalaksi valitsin suklaapirtelön. Sen maku oli aika jauhoinen, mutta ei valiteta! Vettä, vettä...
Nukuin yön oikein hyvin : )

Paino oli Riitan ekassa punnituksessa 90,3 kg ja rasva- ja lihas-% ihan karseella tasolla: rasva-% yli 53 (!!!) ja lihas-% just ja just 19 (?!?!?). Tästä on suunta vain alaspäin, paitsi lihaksissa : )

Tänään se alkaa

Uutenavuotenahan kaikki muuttuu, vai mitä? Ainakin eteenpäin on hyvä suunnitella asioita, niiden toteutumisesta ei sitten olekaan takeita. Päätin että kevät 2012 on minulle iloinen ja valoisa ja tuo hyvää oloa niin itselleni kuin läheisilleni.

Viime vuosi oli "positiivisesti raskas", tapahtui paljon positiivisia asioita, mutta muutosta oli enemmän kuin tarpeeksi! Aloitin uudessa erilaisessa työssä, perheeseen saapui uusi tulokas, berninpaimenkoirapoika Nalle, ja muutenkin koin positiivista asioita, jotka toivat mukanaan hyvää energiaa.

Vielä viime vuonna en jaksanut suunnata siitä energiasta heijastuvaa voimaa itseeni, mutta nyt vuoden 2012 alkaessa aion kokeilla, mitä tapahtuu kun pitkästä aikaa hoidankin itseäni. Toki perhettä unohtamatta.

Siispä aloitan suurimmasta haasteesta: painon pudotus. Tätä olen jo pitkään pähkäillyt, mutta nyt tuntuu että aika on kypsä ja omat voimavarat mahdollistavat muutoksen. Toivottavasti vahvistan nämä kommentit parin viikonkin kuluttua.

Aloitan tänään Cambridge-VLCD-dieetin. Kuurin 1-tasolla saa syödä vain 3 x pirtelön/keiton ja näistä tulee energiaa reippaat 400 kcal! Tapaan tänään myös henkilökohtaisen laihdutusvalmentajani. Ainakin puhelimessa synkkasi, valmentaja on minua vanhempi nainen, tarvitsenkin tähän urakkaan tueksi kokeneemman neuvoja.

Tämä blogi tulee varmasti toimimaan myös henkireikänä. Tulevaisuus näyttää minkävärinen savu korvista nousee!

Bon Voyage!